Henkinen valmennus

Kävin noin kuukausi sitten mentaalisen valmennuksen seminaarissa Virpiniemen urheiluopistolla. Oma kiinnostukseni mentaaliseen valmentamiseen tai valmentautumiseen heräsi jo vuonna 2002, kun kävin ensimäisen kerran pelaamassa golfia. Törmäsin netissä vuosikaudet golfia pelanneiden "golf veteraanien" keskusteluihin siitä, kuinka silmittömän vaikea laji golf on. Tästä sain kimmokkeen kirjoittaa golfin mentaalisesta puolesta miten asian sillä hetkellä koin. Minulla ei ollut mitään muuta kuin omat ajatukset, mitkä oli täysin vastakohtana näille golfveteranien ajatuksille.

Kirjoittamassani pätkässä ihmettelin lajia harrastavien ajatusmaailmaa. (Jo edellisessä blogitekstissäni hieman sivusin tätä asiaa.) Miksi golfia harrastava tai mitä tahansa lajia harrastava henkilö asettaa itsensä lukittuun huoneeseen mikä on täynnä negatiivisia ajatuksia rakastamaansa harrastusta kohtaan? Ja nuo ajatukset ovat sinne kasaantuneet siitä hetkestä lähtien, kun harrastuksen on aloittanut.

" On tämä vaikeaa. Ei tätä ikinä opi! Miksi minä löin pallon tuonne? Taas aivan p**** lyönti! Opettelisit edes lyömään! Taas tuossa on tuo sama vesieste/hiekkaeste mihin minä aina lyön. Mitä tuo edellä menevä ryhmä vatuloi! Tottakai vettä alkaa satamaan nyt, kun kentälle on juuri päästy! "

Jos pään täyttää tällaisilla ajatuksilla, aivan varmasti tulee vaikeuttamaan lajin oppimista, eikä vain oppimista vaan harrastuksesta nauttimista. Jos sisälleen lataa negatiivisia ajatuksia, ruokkii sillä lisää negatiivisuutta. Jos taas kääntää asiat neutraaleiksi, positiivisiksi tai sivuuttaa asian hartioiden kohautuksella, "Nyt kävi näin ja näillä mennään.", ollaan heti paljon paremmilla vesillä. Näin tulin omalla kohdallani toteamaan golfkierroksilla ollessani.

Pitkään tuota positiivista ajattelua sain harjoitella, ennenkuin asiat pystyin käsittelemään kuvaamallani tavalla. Eikä tuo ole rutiinia vieläkään. Parempaan suuntaan kuitenkin menossa :) Kirjoitan joku toinen kerta pätkän, miten sain vähennettyä negatiivisia ajatuksia päästäni golfkierroksen aikana. Samoja harjoituksia voi aivan yhtähyvin käyttää arkipäiväisten negatiivisten tuntemusten vähentämiseen.

Palataan kuitenkin mentaalivalmennukseen ja seminaariin. Seminaarissa oli useita liikunta-alan ammattilaisia kertomassa mentaalivalmennuksesta. Kuinka he ovat omalla urheilu-urallaan mentaalivalmennuksen kanssa olleet tekemisissä tai millaisia mentaalivalmennuksen keinoja he ovat käyttäneet urheilijoiden ja yhteisöjen kanssa.

Minulle mentaalivalmennus oli seminaariin asti erilaisia pään sisällä tehtäviä harjoitteita valmentajan ja urheilijan yhteistyössä. Mielikuvaharjoittelua ja ajatusharjoituksia negatiivisten ajatusten poistamiseksi. Seminaarilla oli ajatusmaailmaani avartava vaikutus, positiivisessa mielessä.

Mentaalivalmennus on todellisuudessa laaja-alainen kokonaisuus henkilön/ urheilijan/yhteisön toiminnan kehittämiseksi tai edistämiseksi. Mentaalivalmennus ei ole pelkästään erilaisten ajatusharjoitusten ehdottamista apua tarvitsevalle. Mentaalivalmennukseen voidaan sisällyttää oikeastaan kaikki urheilijan/henkilön/yhteisön ja valmentajan välinen kanssakäyminen. Eikä pelkästään kanssakäyminen, vaan hoidetaan esimerkiksi nuoren urheilijan harjoittelupuitteet sille mallille, että ulkopuoliset tekijät eivät rajoita mahdollisuutta kehittyä urheilijana. Oulussa perustettu Ouluseutu urheiluakatemia vie juuri tätä mallia eteenpäin erittäin mallikkaasti.

Oletko tullut ajatelleeksi, että voit tehdä vaikkapa työyhteisössäsi mentaalivalmennusta, vaikka et asiaan olisi sen kummemmin vihkiytynyt? :) Millä tavalla? Työyhteisössä kysymys "Mitä kuuluu?" mielletään kovin helposti sisällöttömäksi small talkiksi. Jos työyhteisössä ei kysytä edes tätä pientä small talkiksi luokiteltavaa kysymystä, tai muutoinkaan harrasteta sosiaalista kanssakäymistä, on työyhteisön pahoinvointiin suuri mahdollisuus ja työntekijöiden henkinen jaksaminen on työpaikalla koetuksella. Kokemusta on tällaisestakin työympäristöstä, ikäväkyllä.