maanantai 9. joulukuuta 2013

Sokerihiiri selätetty?

Kävimme perheen kanssa pyörähtämässä Ruotsin maalla at Haparanda viikonlopun päätteeksi. Ikeassa ostoksilla tottakai. Siinä samalla tuli käytyä hakemassa joulun ajalle kaksi Lindtin tummasuklaalevyä mitkä on maustettu merisuolahippusilla. Uskomattoman hyvä yhdistelmä! Niin ja lisukkeeksi lähti vielä mukaan Baileys suklaakonvehtirasia ja kahvitryffelikaramellipussi. Joulun ajan herkut on nyt siis hankittuna.

Onko nämä herkut sitten terveellistä syötävää? On. Tumma suklaa varsinkin. Eikös siitä ole tehty jopa  tutkimuksia, että tumma suklaa edistää hyvinvointia :) Mutta jos nyt hiukan vakavammin tämä asia otetaan, niin kaikkeahan saa syödä jos mieli tekee, kunhan vain muistaa kohtuuden kaikessa. Ei karamelli silloin, karamelli tällöin pahaa tee vaikka niitä popsiikin. Usein ongelmaksi, varsinkin itselleni, muodostuu sokeri riippuvuus. Ja sokreiriippuvuuttahan on verrattu niinkin rankkaan riippuvuuteen kuin heroiini riippuvuus. Itselläni ei ole kokemusta muusta riippuvuudesta kuin sokerista ja n. 10 vuotta sitten jonkin asteinen peliriippuvuus tietokoneella. 

Onko tuttu tunne, että otat herkkupussista yhden herkun... Hetkenpäästä toinen, kolmas, neljäs... Eikä kauaakaan, kun pussi on, hupsista heijjaa, tyhjä? Jos herkkuja on lisää niin nekin pitää popsia pois juttelemasta sinulle... Tuttua? Ei tule kuuloonkaan, että ne voisi säästää toiselle päivälle. Herkuillehan voi tulla vaikka paha mieli, jos eivät pääse iloisesti pomppimaan mahalaukkuusi ;)

Itselläni ongelmaa ei ole silloin kun herkut on kaupassa tai kotona oleva herkkupussi on kaapissa suljettuna. Mutta ongelmia syntyy välittömästi jos herkkupussi/keksipaketti sattuu olemaan auki. Nenäni aistii sen sokerin "tuoksun" kuin banaanikärpänen konsanaan.

Viimeaikoina tämä herkkujen välttely on onnistunut mainiosti ja olen pääsemässä eroon tuosta todella ikävästä, suuren terveysriskin pitkällä aikajänteellä aiheuttavasta ongelmasta. Keinoja mitä olen käyttänyt sokerin himon hallintaan:
  1. Totaalikieltäytyminen herkuista
  2. Herkkupäivä kerran kuukaudessa
  3. Myöhemmässä vaiheessa herkkupäivä kerran viikossa
  4. Herkkuhimon iskiessä lähde liikkumaan!
Tänä aamuna koin todella erikoisen tilanteen. Viikonloppuna juhlimme 2v tyttömme syntymäpäivää. Jääkaapissa oli vielä juhlien jäljiltä todella herkullista glögi-juustokakkua. Kaurapuuro höystettynä raejuustolla ja mansikoilla odotti pöydässä, kun leikkasin kakusta palaa "jälkiruuaksi". Söin puuron (1dl kaurahiutaleita, sopiva määrä vehnälesettä, 1rkl oliiviöljyä ja n. 130g vähärasvaista raejuustoa, mansikoita pari ruokalusikallista). Puuron nauttimisen jälkeen otin kakkupalan nenän eteeni - katsoin sitä hetken ja totesin - Kiitos ei tänä aamuna. Ja mitä tapahtui kakkupalalle, joka todella sydäntäraastavalla tavalla anoi pääsyä vatsalaukkuuni? No se päätyi takaisin pimeään, kylmään jääkaappiin odottamaan seuraavaa sokerihiirtä.

Tilanne hieman hämmensi. Joskus aikanaan herkullisen kakkupalan syömättä jättämisen luokittelin suorastaan pyhäinhäväistykseksi. Onko sisäinen sokerihiireni siis selätetty?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti