"Vanha koira oppii uusia temppuja. Jos ei koira niin ihminen ainakin!"
Huomenta. Kuva kuvastaa tämän aamun olotilaa... Mutta en vaivu synkkyyteen vaan reippaasti unihiekat pois silmistä ja kohti uutta mahtavaa päivää! :P (Osasinpas olla positiivinen ;) )Maanantai-iltana sain, jälleen kerran, ihmetellä tuota oppimiseen liittyvää juttua, miten ihminen oppii uutta jos vain on halua oppia :) Nimittäin, tuossa hurahduksessani, hiphopissa. Elokuussa ensimäisellä tunnilla kaikki tuntui menevän korkealta ja kovaa ohi, aivot oli solmussa, eikä kroppa tehnyt mitä pää käski. Nyt puoli vuotta myöhemmin tuntuu, että pääkoppa on oppinut ottamaan vastaan erilaista ärsykettä, osaa myös käsitellä ärsykkeen paremmin, ja mikä parasta, kroppa tekee sitä mitä pää käskee. Ainakin valtaosan ajasta :) Toisin sanoen menosta alkaa oikeasti pystyä nauttimaan, entistä enemmän! Eikä siinä kaikki, vaan menossa pystyy vähän fiilistelläkin! :) Alkuun, kun homma meni vain siihen, että keskittyi 100% vain vetämään pätkään kuuluvat liikkeet läpi.
Noh se siitä. Eilen oli mahtava ja vähemmän mahtava päivä. Töissä perinteistä kirjaston hoitamista ja oppilaiden koulumatkatuki hakemusten tarkistamista. Paperityötä parhaimmillaan. Lounastus piti tehdä kotona vaikka alunperin ajattelin käyttää hyväksi työpaikan ruokalan tarjonnan. No siinä sitten muutaman työtehtävän vuoksi lounastus viivästyi ja lopulta, kun sain aikaa syönti hommille niin ruokalassa kerättiin sapuskoita pois. Pöh. Ajelin sitten kotiin popsimaan kananmunaa, raejuustoa ja vähän vihanneksia sekä leipää. Onneksi matkaa töihin ei ole kuin 8 km ja se menee autolla oikein näppärästi. Syksyllä suunnittelin työmatkan juoksemista pari kertaa viikossa, mutta lasten hoitoon kuljettaminen juoksemalla ei oikein onnistu :) Toki sellaisina päivinä, kun vaimolla ei ole aamuvuoroa töissä, sen voisi hilipasta juoksemalla tai polkupyörällä. Hitunen hyötyliikuntaa ja tukisi vihreitä arvoja... Muutoin en hirveän vihreä kyllä ole ;)
Siinä töihin takaisin ajellessa oli aikaa miettiä omaan opiskeluun liittyviä asioita. Tämä ensimäinen jaksohan jäi minulla melko tyhjäksi, kun sain hyväksi luettua lähes kaikki kurssit mitä jaksossa on. No opettajalta tuli tänään lopultakin sähköpostia mahdollisista vapaastivalittavista "kirjakursseista". Pari mielenkiintoista sieltä omaan makuun löytyi. Sport psychology ja liikunta varhaisvuosien aikana. En tiedä vielä millainen kirjapaketti noita kursseja varten pitää lukea ja millaisia kirjallisia töitä noihin kuuluu, mutta jos vain mahdollista niin molemmat kurssit otan ohjelmaani. Laitoin opettajalle lisätiedustelua suoritustavasta ja odottelen nyt vastausta.
Urheilupsykologia on kiinnostanut minua siitä hetkestä, kun aloin harrastaa golfia, senkin vuoksi tuo olisi hauska ja mielenkiintoinen kokonaisuus. Lisäksi urheilupsykologian, tai psyykkisen valmennuksen, juttuja voi aivan samalla tavalla käyttää esimerkiksi yritysvalmennuksessa tai yksittäisen henkilön psyykkisen kasvun tukena, vaikkapa esiintyvillä taiteilijoilla. Yksi "erikoisuus" sports psychology kurssissa itselleni, olisi että materiaali on ymmärtääkseni englannin kielellä, tai ainakin nimestä päätellen näin voisi olla. Koskaan en ole opiskellut asioita englannin kielisestä materiaalista, paitsi golfiin liittyvää psykologiaa, ja työhön liittyvät materiaalit on aina olleet englanniksi. Mutta mielenkiintoista se varmasti tulisi olemaan :) Voisi melkein kaivaa kaapista niitä englanniksi olevia golfkirjoja ja alkaa tavaamaan niitä, vähän kuin viritellä pääkoppaa englanninkielen taajuuksille. Viimeajat, kun on menneet ihan täysin suomenkielisen kirjallisuuden parissa. Ei englanti ole mikään ongelma koskaan ollut. Toisinpäin. Englanti oli vahvin aine koulussa lukioon saakka.Liikunta varhaisvuosien aikana kurssi puolestaan menisi melkeinpä näitä omia lapsia seuraten ja niiden tekemisiä peilaten teoriatietoon. Nuo mukulat, kun ovat kohtuullisen vauhdikkaita tapauksia ja liikunta, kuperkeikkojen ja pomppuhetkien kanssa, kuuluu lähestulkoon jokaiseen päivään :)
Nyt, kun nämä kaksi kurssia suorittaisi niin loppupäästä opinnot vastaavasti olisi vähempänä. Loppusuoralla on varmasti muutakin stressattavaa - kuten esimerkiksi päättötyö tai työpaikan etsiminen :) Molemmat kurssit on 3op suorituksia eli yhteensä 6 op:ta olisi jo valmiina vapaasti valittavia opintoja. Yhteensä vapaasti valittavia suoritetaan vissiinkin 8+2 vai mitenhän se meni. Eli tuossa olisi jo melkein puolet suoritettuna. Yksi lisävaihtoehto tuohon vapaastivalittavaan suoritukseen olisi suunnitella itse jokin liikunta-kerho, jumppasessio tai jokin muu vastaava aktiviteetti, mitä vetää jollekin ryhmälle. Omalla kohdallani se voisi olla vaikka kuntonyrkkeilyn ohjaaminen... Tai vaikkapa kahvakuulaharjoitusten pitäminen Martinniemen kyläläisille.Tuota kahvakuulailun järjestämistä kylän asukkaille olen miettinyt, että sitä voisi tulevaisuudessa harjoittaa. Kiinteitä tiloja, kun tuohon ei tarvitse ja jumpan voi vetää vaikkapa jollakin tyhjällä hiekkakentällä. Tällähetkellä tarvitsen kuitenkin hitusen enemmän vielä tietotaitoa kahvakuulailusta itsessään, jotta osaisin opettaa liikkeiden turvalliset ja oikeaoppiset suoritukset treeneissä kävijöille. Turvallisuus on mielestäni kuitenkin se tärkein asia kaikessa harjoittelussa.
Pakkanen alkaa taas kiristyä ja juoksukelit heikkenee. Tai eihän se pakkanen juoksukeliä heikennä tietenkään, mutta ittellä on ollut tapana pitää pakkasraja -15 asteessa. Tuota matalammassa lämpötilassa ottaa keuhkot minulla osumaa. Ja kyseessä kun ei ole mikään huippu-urheilijan treenaus maailmanmestaruus kisoihin, niin oma terveys menee etusijalle - ja treenit sen jälkeen. Eilen tuli huomattua töistä lähtiessä 15.50, että kappas vain, kuukausi sitten tähän aikaan oli pilkkopimeää, nyt aurinko vielä kajastelee hitusen tuolta parkkipaikan takaa metsän läpi. Ollaan siis hyvää vauhtia menossa kesää kohti! :)
Nyt töiden pariin ja huomenna Kajaaniin/Paltamoon.
Cheers!
-Asko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti